Edelleen, Revisio 5.03

                                          Orpo Olohuoneessa

Blogin kirjoittamisen voi aloittaa sitten kun kirjasimen tyypistä on syntynyt sisäinen yksimielisyys. 

Näin kävi tälläkin kerralla. Katsoin tänään kaiken touhotuksen välissä, eli vähän myöhäisen lounaan jälkeen, hetken suoratoistokanavaa ja huomasin vasta parinkymmenen minuutin jälkeen että olen nähnyt sarjan joskus aikaisemmin. Siinä on Cush Jumbo, ehkä hänen olemisensa siinä kiihotti.

Sama juttu tietysti niillä onnettomilla jotka joutuvat aivan kuin jonkinlaisesta yhteiskunnallisesta pakosta (jonkinlainen imperatiivi?) seuraamaan Ylen tahi jonkin muun kanavan vaaliohjelmia. Nekin on nähty moneen kertaan aiemmin. Vilkaisin ruutua äsken kun vedettiin lakanoita, siellä eräs Ylen toimittaja lipaisi Antti Kaikkosta, kyllä oli hymy taas herkässä ja ääniä kolahtaa pian laariin. Voihan se toisaalta olla sitä Tosi Viihdettä seurata miten Orpo valehtelee.

Kuljin olohuoneessa televiisin ohi kuluvana vuorokautena myös kun eräs ”juontajalahjakkuus” luki puoli yhdeksän uutisia. Kaverin näkeminen vilaukselta herätti voimakkaan myötähäpeän tunteen, sama hemmo joka viime kesänä juonsi, ei, yritti näytellä juontajaa eräässä Fredrikshamnissa joka toinen vuosi pidettävässä sotilassoittelufestarissa, minkä katsomoon olin eräiden sattumusten vuoksi aivan vapaasta tahdostani istahtanut puolisoni viereen.

Kivoja nää vonapii-soltut muutenkin. Sattui tuossa takavuosina itselleni sellainen ikävä kommellus että haastattelin venäläisen soittokunnan johtajaa äsken mainituilla festareilla, kaveri puhui vakuuttavaa kirjakielisuomea, eli varma vakooja, mutta tuohon aikaan siis eräänlainen kotivenäläinen, kaikkien menestyvien poliitikkojen kaveri.

Mutta no. Nythän on tämä militaristiasiantuntijuus oiva jatke sille pikkuiselle siellä jalkojen välissä, oikea tehotippa vai peräti kastehelmi.

Taannoin kirjoittelin aiheesta hieman muistiin (3.3.25 Edelleen revisio 5.02 julkaisematon)

”Käy kova yhteiskunnallinen kitinä. Ankara. Saattaa pitemmän päälle vaikuttaa kuuloa heikentävästi. En ole aikoihin katsonut minkäänlaista televisioruutua, mutta silti, tavattoman paksua tuotosta valuu välilehdille.”

Satuin esimerkiksi - vähän niin kuin vahingossa - kuulemaan miten Ylen Ykkösellä (ehkä jonkinlainen maan pääradiokanava?) alkoi keskipäivän uutiskatsauksen jälkeen jonkinlainen militaristivartti, vai oliko peräti koko tunti, no, luultavasti ainakin neljäkymmentäviisi pientä militariaminuuttia. Liittyy varmaankin Ylen saneeraushankkeeseen? Panu pistää pasifistit pihalle ja palkkaa lisää psykopaatteja kertomaan miten ”me” nämä sodat voitettaisiin. Siinä tuo konditionaali on ehdoton, voitettaisiin. Ehkä niin. Se sisäinen puhe. Kyllä ”me” voitettaisiin ”ne”.

Eli, siinä asiaa tuntevat miesoletetut paasasivat militarismin aatetta, en ole ihan varma oliko kysymyksessä puolustus vai hyökkäys, mutta sodankäynnistä oli kyse. Juolahti tuolloin mieleen että harvoin niitä sotia on sotimalla voitettu, ehkä joskus? Tutkikaa (toki) historiaa, jos rauhansopimukset kiinnostavat.

Ne niin sanotut kenraalit sun muut seisoo siellä käsi kunnioittavasti lipassa kun tykinruokaa viedään rintamalle ja sama kuvio toistuu kun henkisesti tahi fyysisesti rampoja kärrätään sieltä takaisin. Kättä lippaan, perkele!

Siinä saadaan samalla myös eloa niin sanottuihin ”käsitteisiin” kuten ”sankari” ja ”sankarihauta”. On tulevilla polvilla mitä muistella. Ja Kansa Taisteli -läpyskä kertoo myöhemmin lisää.

(Säätöä: siirryn Mediumiin, valitettavasti)

S

Jänis, jänis, jänis! Revisio 5.02

                     tyypillinen, eräältä kannettavalta ladattu kuva

Katsoin ruotsalaista sarjaa, siinä on Harald. Kysymyksessäni lienee kysymys eskapismista nyt kun Make Russia Great Again -väen valtamerentakainen liitto (merten takaiset alueet) erään Vladimirin kanssa alkaa pikku hiljaa paljastua Pikku Petterille ja muille kokkareille. Eihän sitä vaalia olis ilman Venäjää ja Vladimiria voitettu, ei.

Jatkopahvi Stumpkin on ihmeissään ja antaa lisää lausuntoa putkeen. Nyt pitää urheilla kovasti ja syödä terveellisesti että jaksaa matkustaa kuin Reissu-Lasse aikoinaan. Viimeksi mainittu oli eräs agronomi ja erään tasavallan presidentti kauan sitten, eli nuorukaisille varmaankin tuiki tuntematon. 

Tässä on ehkä syytä mainita ettei äly kasva urheilulla ja terveellisellä ruokavaliolla, vaikka kunto mahdollisesti kohoaa. Se äly on edelleen siellä minne se niissä Caruna -järjestelyissä aikoinaan jäi. Voi, voi.

Joku vainoaa Haraldin perhettä tuossa mahdollisesti Nordic Noir’iksi luokiteltavassa sarjassa ja lopulta jopa koira menehtyy, tosin Haraldillakaan ei ole ihan puhtaita jauhoja pussissa vaan suhde naapurin Gunvoriin (vai mikä sen naisoletetun nimi oli?) on paljastumaisillaan. Edesmenneen koiran nimi on Ludde, se on niin sopiva nimi ruotsalaiselle koiralle.

Huomaan myös, että Vähänä Jurtiainen on käväissyt Ruotsissa, oikein pääkaupungissa. Siellä on paljon hienompaa kuin stadissa sanoo väistyvä pormestari. Ovat niin rikkaitakin, varsinkin Gamla Stanissa. Ja ruotsalainen persu on sivistyneempi kuin suomalainen, ei vastusta edes pakkoruotsia, ajattelee Vähänä harmissaan ja perin kateellisena.