Mars ja muut lähialueet. Revisio 3.03

 

Iltalenkki ja hiljaisuus, näissä karuissa maisemissa, tämä, kuin jonkinlainen läntinen Siperia, aivan tässä Itäisen Suomenlahden rannikolla ja suljetun itärajan lähettyvillä. Olenko aivan itse tänne itseni karkoittanut? Ehkä. Rajapitäjä Virolahdelle on taas valittu uusi kunnanjohtaja, joka näköjään uskoo että itäraja avautuu vielä joku päivä.

Samaan aikaan jossain Arkadianmäen tietämillä kysellään onko maassa älyllistä elämää. No, ei välttämättä siellä, jos ei paljon täälläkään. Läntisen maailman etujoukko (avant garde) suuntautuu kuulemma Marsiin, jos menevät sinne, toivottavasti siellä myös pysyvät. 

Hyväuskoisten Sanomat nimesi tämän hiljentyneen, muuttotappiosta iät ja ajat kärsineen alueen jo aikaa sitten eräässä jutussaan ruostevyöhykkeeksi. (Ilkka Malmberg palkinnon arvoinen innovaatio?) Nimi on laina Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa aikoinaan vakiintuneesta käsitteestä Rust Belt, joka kuvaa Yhdysvaltojen ”Teräsvyöhykkeen”, eli Steel Belt’in rappiota. 

Kuukelointia: ("Rust Belt" is a dysphemism to describe an industry that has "rusted out", referring to the impact of deindustrialization, economic decline, population loss, and urban decay which is attributable to an area's shrinking industrial sector. The term gained popularity in the U.S. beginning in the 1980s[)

Joo, siellä kuukelissa on lisää jos kiinnostaa.

Termistä ei tullut kovin suosittua, itse asiassa termi taitaa edelleen olla tuiki tuntematon vaikka ilmeni tuossa paradoksissa, eli valtakunnallisessa, pääkaupunkiseudulla ilmestyvässä sanomalehdessä. Ruostevyöhyke, sitä on toisteltava, tämä, se, se se on, Ruostevyöhyke.

Täällä, rappiolla, on hyvä olla ellei mielenkiinto suuntaudu pahvinvalmistukseen tahi sellunkeittoon, sillä suuret jalostuslaitokset rappeutuvat hiljalleen eikä uusia, niin sanottuja akkumateriaalitehtaita ole vielä pystytetty Suomenlahtea myrkyttämään. On kuulemma vaikeaa kiinalaisten ”liikekumppanien” kanssa. Kiinalaisen liikekumppanuuden luonteesta on tosin muutama rapistunut osoitus Kouvostoliitossa, mutta niitähän ei nyt juuri kukaan tässä sähköautovalmistajien nousevassa akkuteollisuuspöhinässä muista. Kysykää vaikka siltä entiseltä kaupunginjohtajalta, joku Aimo, eiku Jumala vai mikä? Viihdettä ja skuuppeja täällä riittää. 

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000469251.html

Käväisen Prismassa, siellä on kaikkea sitä mitä lähiaikoina tarvitsen, mutta joudun aivan kuin väkisin maakunnan peräsuolialueelle, lakkautettujen paperitehtaiden ja sahojen jokisuistoon. Ajavat täällä kuin pullopersesiat. Miksi totean tämän saman asian joka kerta? Haminassa suuntamerkinantolaite on täysin tuntematon ja Kotkassa se menee päälle kun ratti kääntyy, juuri kukaan ei tunnu tietävän että liikennesäännöt pätevät myös risteysalueilla. He tietävät minne ovat menossa? 

On niin paljon kysymyksiä. Mutta. Vähän asukkaita, vähän liikennettä, vähän asiakkaita. Ruuhkaa ei juuri ole ja ruoste, se ei koskaan nuku.