(Tässä)Maassa ovat setien kisat meneillään, joku tunnustaa rukoilevansa, joku hölkkäävänsä, joku näköjään veneilevänsä. He ovat siinä aikak(a)uslehtien sivuilla kaikki sedät niin kuin hyvien setäihmisten kuuluu.
Tilanne on mitä mainioin nyt kun eduskunnan johdossa on setä jonka mielestä holokausti näyttää tyhmältä ja setien kisan kärkipaikasta kuulemma kamppailee tämä tuore musta ratsu, politiikan dosentti, vieläpä institutionaalisin ulkopoliittisin eväin.
(Ja kansa aivan äimänä lukee näitä Meidän Tsurnalistien kirjoittamia ylistyslaulelmia)
Ei siis mikään ihme että myös maamme oikeistolaisimman vasemmiston kärkipaikoille kirivät äskettäin kenties iältään hieman nuoremmat sedät melkoisin meriitein. Toinen oli puberteetin tiimellyksessä näköjään ryhtynyt varttinatsien saunaporukkaan ja toinen intoutunut nuorempana kissantappotalkoisiin. Hyvä, hyvä! Mutta, mutta jos näitä jälkimmäisiä vertaa hallitusvaltaa pitävien natsipuolueiden edustajien saavutuksiin, näyttävät näiden nuorempien setien puberteettisekoilut melko heppoisilta, mutta nousevat näköjään sentään otsikoihin.
Olennaisinta tällä haavaa lienee että valitun turkulaisen valtakunnankanslerin johdolla köyhät pistetään kyykkyyn ja piikkilanka-aidan tuolle puolen vähän niinku perliinissä ennen muinoin ja tällä kertaa kenties ennätysajassa.
Tässä säästösuhteessa eivät ärkoopeeläisetkään pistä kampoihin sillä voimakkailla säästöillä saadaan tomaattien ja turkisten tuotanto entistä kannattavammaksi ja itselle tietysti se veronkevennys.
Omia ja joskus vähän kaverienkin asioitahan siellä hallituksessa ja eduskunnassa ajetaan. Se on olennaista, eikös niin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti