Digitaalinen maailma. Ajatteletko usein sitä? Entä onko operaattorisi aistinut bittimaailmalliset tarpeesi ja digitaaliset perversiosi?
Huomasin taannoin ettei esimerkiksi sim-kortin edestakainen vemputtaminen operaattorin myymän mokkulan korttipaikassa vastaa mahdollisia digitaalisia tarpeitani, vaikka ilmeisesti suuri osa kyseisen operaattorin asiakkaista on sillä tavalla perverssejä, että korttivemputus ja ”tehdasasetusten palauttaminen” tyydyttää jotakin enemmän tahi vähemmän hämärää, kenties pohjimmiltaan anaalista, jostakin kaukaa lapsuudesta kumpuavaa perustarvetta.
Tarve tulla tavalla tai toisella kusetetuksi tuossa digitaalisessa atmosfäärissä, lienee kuitenkin paitsi universaali, myös ilmeinen.
Vaikka lupaus satojen megabittien sekunnillisesta ryntäilystä useimmiten typistyykin siihen viiteen luvattuun vähimmäiseen tai vähän sen alle.
Niin, toisaalta asia on niinkin että mitä vähemmän megabittejä sekunnissa, sen parempi tietosuoja, täydellinen tietosuoja saavutetaan kun operaattorin tarjoama määrä on 0 Mbit/s, eikä mitään virustorjunta, veepeeän, firewall tahi muita edellä mainitun kaltaisia kalliita härpäkkeitä tarvita. Kenties ei tarvita bittiä pyörittävää masiinaakaan, mene tiedä. Toisaalta ensimmäiset henkilökohtaiset ”tietokoneet” olivat muistaakseni sellaisia mustia laatikoita joissa saattoi jokin valo siinä sivussa vilkkua aivan kuin oletettua bittivirtaa ilmaisemassa. Sellaisia hinnakkaita kompjuuttereita ne olivat että oksat pois.
Muistelen joskus näitä kun operaattori kertoo kotimokkulan aiheuttamista ”haasteista” ja ”pahoittelee toimenpiteiden aiheuttamaa haittaa”.
Sellainen se, operaattorin digitaalisesti rankaiseva dna.
.jpeg)
.jpeg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti